keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Tuliko minusta nyt aikuinen?

Postaus tehty yhteistyössä Instrumentariumin kanssa.

Kuva Jere Viinikainen

Jokainen on varmaan joskus miettinyt, että milloin on aikuinen. Tähän on varmasti monta määritelmää ja ajatusta, mutta kun ajattelee itse, että ei ole aikuinen, ei voi olla aikuinen. Luulen kuitenkin löytäneeni pisteen, jonka ylittäminen on jonkinlainen aavemainen merkki aikuisuudesta.

Olin kävelemässä työterveyteen hakemaan lähetettä silmälääkärille, sillä optikko sanoi työhöntulotarkastuksessa, että toinen silmäni ei täysin näe. Ei tässä nyt vielä mitään, mutta vedin sitten tasaisella alfaltilla nenälleni kuin mikäkin mummo. Juuri sillä nimenomaisella hetkellä tunsin olevani aikuinen.

Tästä silmälääkärikäynnistäkin on nyt jo lähes puoli vuotta ja silmälasiresepti senkun odottaa laatikossa käyttöään. Tähän on tietysti suurimpana syynä, en tarvitse laseja koko ajan. Kyllä niillä nyt näkisi paremmin ja tulisi vähemmän siristeltyäkin. Saattaisipa jäädä sibeliusryppykin syntymättä jos niitä laseja käyttäisi. Lasien valitseminen on kuitenkin ehkä se pahin osa.




Ensimmäiset lasini olivat muodinmukaisesti hengettömät eli käytännössä pelkät linssit ja ohuet sangat. Ne olivat ihan parhaat lasit, sillä koskaan ei olleet sangat tai kehykset tiellä - koko ajan näki joka suuntaan. Mutta kun ne eivät sopineet minulle yhtään ja olivat ihan liian leveätkin. Ite valitsin, mutta ulkonäöllisesti olisi vielä voinut vähän miettiä.

Seuraavat olivat, jälleen muodinmukaiset, superkapeat ja ehkä vähän leveätkin, vähän sellaiset graafikkolasit. Minusta ne jopa sopivat minulle, mutta vihasin niitä. Leveät sangat, paksut kehykset ja todella pieni lasipinta-ala takasivat putkinäön. Ei niillä laseilla ainakaan autoa ajettu.

Luovutin. Olen käyttänyt laseja todella satunnaisesti ja ihan liian vähän. Nyt ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hankkia sekä käytännölliset että minulle sopivat lasit, muodikkuudesta sen kummemmin välittämättä.

Oikeastaan olen ihan huikeaan aikaan liikkeellä. Kävin tekemässä ensimmäisen lasien sovituskierroksen Helsingin Aleksanterinkadun Instrumentariumissa. Avukseni tuli varsin asiantunteva myyjä, joka jo ensimmäisten minuuttien aikana totesi, että nyt on hyvä hetki ostaa lasit, sillä käytännössä kaikki on muodissa! Voisin siis saada melkein millaiset lasit tahansa!

Sitten siihen vaikeaan osuuteen, oikean mallin löytämiseen.

Tässä kohtaa on tietysti olennaista tuntea omat kasvonsa. Kampaajaksi opiskellessani kuulin kuinka minulla on "pienet kasvot". Tämähän pitää paikkansa, sillä silmäni ovat enemmän lähempänä toisiaan kuin kauempana toisistaan. Nenän ja ylähuulen väli taas puolestaan on aika lyhyt, jolloin kasvot vähän lyhenevät.

Kauhuni olisi pilottilasit: Pilottilasien tärkein tunnuspiirre on alaspäin "valuvat" linssit. Näin ollen omilla pienillä kasvoillani pilotit korostaisivat sitä pienuutta. 





Toinen kauhu on ihan liian leveät lasit: Kun silmät ovat jo lähellä toisiaan, tyhjät ulkoreunat oikein korostavat tätä ominaisuutta. Silmien viereen mahtuisi vielä toiset silmät.



Jos haluaisin tasapainottaa niitä "pieniä" kasvojani, valitsisin varmasti kissamaiset lasit, jotka toisin kuin pilotit, nostaisivat ilmettä eikä sivuille saisi jäädä liikaa tyhjää. Heti paljon parempi!




Huomasin laseja testatessani, että kasvoihini sopivat pyöreähköt lasit, joissa on kuitenkin selkeä, ryhdikäs yläreuna ja muoto. Muistan sanoneeni tietyistä laseista, että äidilläni oli juuri sen mallisia laseja 90-luvulla. Sellaisia en varmasti valitsisi, koska en välttämättä halua näyttää äidiltäni vaan itseltäni. No arvatkaas mitä? Ne "äitilasit" olivat juuri näitä vähän pyöreitä, mutta kuitenkin ryhdikkäitä malleja. Että ehkä sille on ollut syynsä miksi äitini on aikanaan valinnut tietyt lasinsa...

Omia suosikkejani tämän hetken tarjonnasta oli kultaiset ja punaiseen kultaan vivahtavat metallikehykset. Ei liian näyttävät, mutta on kuitenkin selkeästi lasit.




Millaiset lasit sinulle sopii?


torstai 10. toukokuuta 2018

I'm a Barbie girl!



Ei, en ole Barbie-tyttö siinä mielessä, jota tuon rallatuksen sanat antaa ymmärtää, vaan ne nuket on olleet mulle aika tärkeitä. Kotoa löytyy varovaisen laskun mukaan noin 100 nukkea. Suurin osa toki leikittyjä. Toisaalta olen aina ollut vähän ääripääihminen - samaan aikaan leikin Barbie-nukeillani ja fanitin Formuloita enemmän kuin kukaan muu.

Kun kuulin että Kansallismuseoon on tulossa Barbie-näyttely, olin tietysti heti ryntäämässä avajaisiin! 450 Barbien seassa oli jokunen omastakin kaapistani löytyvä, mutta vielä vähän enemmän niitä, joita aikanaan ihastelin ja toivoin itselleni. Vaan miten pukeutua ja meikata tällaisen näyttelyn avajaisiin? Mulle Barbien meikki on aina ollut pinkki huulipuna ja sininen silmämeikki. Sininen ei vaan sovi mulle, joten piti tehdä tutkimustyötä.







Ysärinukeista, joita suurin osa mun barbeistani on, tosiaan hyvin suurella osalla tuntui olevan sininen ainakin osana silmämeikkiä! Pinkki oli toinen erottuva väri. Tosin olihan mukana muun muassa punaruskealla tukalla varustettu Midge, jonka meikki on poikkeuksellisesti varsin lämmin ja punasävyinen.




Vielä 90-luvun lopun Millennium-nukella on silmissä siniseen taittavaa hopeaa.




Tosin eihän tämä nyt nukkea tuntevalle yllätyksenä pitäisi tulla. Onhan alkuperäisellä vuoden 59-nukella punaisten huulien ja "marilyn"-rajausten lisänä turkoosi silmämeikki. Oma nukkeni on tosin repro 30-vuotisnukesta, joka on tehty alkuperäisellä muotilla.




Barbie-nukkea pidetään aikansa ikonina ja muodin mukana kulkevana. Näitä meikkejä tutkiessa tulikin oikeastaan sellainen olo, että näinhän nämä meikkitrenditkin on kulkeneet.

Kasarilla värit on olleet aika hurjia, ysärillä vielä värikästä, mutta loppuvuosikymmentä kohden mennään enemmän ja enemmän nudeen meikkiin päin. 2000-luvun alkupuolen nuket ovat aika nudea, mutta aina huomattavana osana on huulipuna!




Erityisesti keräilyyn tarkoitetuilla nukeilla on aina äärimmäisen ajatellut ja upeat meikit.





Eikä tietysti tule unohtaa yksityiskohtia. Miten olisi punaisiksi lakatut varpaankynnet?




No kuinkas sen meikin kävikään? Varsinaisiin avajaisiin menin hyvin samantapaisella meikillä kuin tuolla punatukkaisella Midgellä, mutta huulipuna oli vähän vähemmän räiskyvää. Olihan se kuitenkin muuten vain kokeiltava sitä vaikeaa sinistä, joten yritin tätä: Perinteinen banaanivarjostus, sävynä hieman punertava ruskea ja liikkuvalle luomelle sinistä sävyä. Barbiemaiseen tyyliin pyöreähköt kulmakarvat ja sopivan pinkki huulipuna.




Jos haluaisin meikkibloggaajaksi, tulisi harjoitella aina vain enemmän ja enemmän. Lisäksi varmaan tarvitsisin hurjan määrän tuotteita, joilla pääsisin vielä lähemmäs oikeita sävyjä. Toki meikkiä piti muutenkin vähän soveltaa omille silmille enemmän tai vähemmän sopiviksi. Oli kuitenkin mielenkiintoista haastaa itsensä!






Onko Barbiet olleet sun juttu?

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Inspiraatiota etsimässä



Kuten olette ehkä huomanneet, blogi on ollut vähän normaaliakin satunnaisempi viime kuukausina. Sain alkutalvesta töitä Helsingistä. Täysien työpäivien ja kahden kaupungin välillä reissaamisen lisäksi ei aina jaksa kiinnostua ihan kaikesta. Tämän kun lisää siihen ajatukseen, että bloggaajan tulisi lähestulkoon olla ammattilainen, inspiraatio on ollut vähän hukassa.

Helsingissä asumisen hyviä puolia on kuitenkin se, että kaikenlaista tapahtumaa ja  kissanristiäistä olisi enemmän kuin vähemmän. Harvemmin kutsuja niihin pr-tilaisuuksiin tulee, mutta kun niitä tulee, tapahtumat ovat tietysti keskellä päivää. Onneksi Indiedaysin Inspiration weekend ja gaala olivat pääosin lauantaina ja tapahtumat niin lähellä, että viikonloppu oli jätettävä blogijutuille!




Inspiroiduin ihan oikeasti! Lauantaiaamu alkoi Jennyn ihan huikealla avaavalla jumpalla ja venyttelyllä. Tämä oli tietysti suunnattu tällaisille kyyryselkäisille toimistötyöläisille ja tuntui että koko keho aukesi ja raajat loksahtivat paikoilleen. Inspiraatio nro 1: Tätä lisää.

Päivän aikana inspiraatiosta meille oli puhumassa Bay Helsingin Julia Oravisto. Inspiraatio nro 2: Lähde testaamaan paikan Barre-tunnit. (Kävin testaamassa, tykkäsin ja ostin kortin uusia käyntejä varten.)

Päivässä mukana oli myös kosmetiikkamerkki Nuxe, joka on tuttu nimenä, mutta myös tuoksuna. Ihmiset kommentoivat, että tuoksusta tulee mieleen Riviera. Minusta tuoksu oli aurinkorasva. Tosin rantakaupunkihan se Rivierakin on! Inspiraatio nro 3: Keskity ihonhoitoon enemmän.

Tilaisuus loppui lounaaseen, johon kuului mm. sushisalaatti. Siitä asti olen himoinnut sushia. Inspiraatio nro 4: Hanki sushiaineksia.




Illaksi luvassa oli gaala, joka tietysti tarkoittaa sitä, että pääsin ulkoiluttamaan uusia kenkiäni. Se oli niiden kanssa rakkautta ensisilmäyksellä. Nyt ne on myös testattu ja hyviksi todettu. Inspiraatio nro 5: Rakkautta ensi silmäyksellä on olemassa.




Paikalla esiteltiin muun muassa silmälaseja, kameroita, erilaisia juomia, mutta parasta oli tietysti kun törmäsin heti alkuvaiheessa Mariaan ja Pauliinaan. Koska olin yksin tapahtumaan menossa, ajattelin että käväisen vain katsomassa, mutta noiden naisten kanssa monta tuntia vierähti salamannopeasti! Inspiraatio nro 6: Tapaa enemmän ihmisiä.




Inspiraatio nro 7: VÄRIT! Katsokaa nyt miten hienosti Pauliina koristeli drinkkinsä kynsiensä mukaan!




Inspiraatio nro 8: Uusia tuotteita, uusia merkkejä! Miten olisi mm. magneettiset siveltimet, jotka pysyvät pystyssä metallialustalla? Huikeaa!


Kuva: Jere Viinikainen

Inspiraatio nro 9: Hanki uudet silmälasit! Ysäri tuntuu olevan aika pop, mutta minä en oikeastaan halua samanlaisia laseja kun muistan äidilläni olleen. Uudet lasit on kuitenkin hankittava, joten pitäisköhän käydä tutkimassa vaihtoehtoja, reseptikin on jo. (Vaan mikä tota toispuoleisen hymyn suuta vaivaa? :D )





Niin, ehkä sitä vaan pitäisi tehdä enemmän, niin inspiroituisi enemmän! Mistä sinä inspiroidut?

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kosmetiikkauutisia: KORA Organics Stockmannilla



Muistatteko kun kerroin aussikosmetiikkaa käsittelevässä postauksessani  kuinka kaikki luonnollisuus kosmetiikassa tuntuu olevan sikäläisen kosmetiikan trendi? Postauksessa vilahti pari KORA Organicsin tuotetta. Kerroin että olisin kiinnostunut kokeilemaan tuon merkin tuotteita lisää, mutta hinta vähän hirvitti. Tykkäsin kuitenkin koostumuksista ja tuoksuista, jotka luonnonkosmetiikalle ominaiseen tapaan eivät olleetkaan erityisen yrttisiä tai turhan voimakkaita.

No nyt sitä saa Suomestakin! Kaikkea ei minun harmikseni ole Stockmannin valikoimissa, mutta ehkä sitä tulee ajan kanssa.




Herättääkö KORA kiinnostusta?

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Säästövinkit Hulluille Päiville

On taas se aika vuodesta kun keltainen nettikauppa pullistelee, lakkaa toimimasta ja samaan aikaan mummot kyynärpäillään lyövät muita edestään sekä repivät vaatteita toistensa käsistä. Ensi viikolla on siis Stockmannin Hullut Päivät. Nimensä veroinen tapahtuma!

Hulluilla Päivillä on siis aina ihan ekstrahyviä tarjouksia, mutta kolmasosa niistä on samoja tuotteita kuin viikkoa-kahta aiemmin järjestetyillä Sokoksen 3+1-päivillä. Suuri osa on ennalta-arvattavia tuotteita ja loput sanalla sanoen hulluutta. Joka syksy sieltä löytyy Wondersin nahkanilkkurit, keväisin saman merkin ballerinat, takuuvarmasti sieltä löytyy Cliniquen perusputsarit jne. Eikä tässä mitään, fiksu ihminen tietysti ajoittaa ostoksensa edullisemmille hetkille. Suurin osa Hullujen Päivien tarjonnasta on kuitenkin ihan käsittämättömän huonoja tarjouksia tai ei tarjouksia ollenkaan. Ei nimittäin ole kerta tai toinen kun olen nähnyt HP-hinnalla varustetun tuotteen, joka on kampanjapäivien jälkeen ihan samanhintainen. Joskus toki on erikoiseriä uusissa väreissä ja muuta, jota ei ehkä kannatakaan verrata mihinkään. Totuus on kuitenkin se, että Hullut Päivät kannattaa pitää ainoana hulluna asiana.

Tässä siis mun tärpit/säästövinkit Hullujen Päivien kosmetiikkaan:




Yksi takuuvarmoista HP-tuotteista on Sensain 38-ripsiväri. Nämä lämpimällä vedellä lähtevät ripsivärit on minulle ainoita oikeita, nimittäin pysyy tuulet, tuiskut ja kyyneleet. Kuten ehkä muistat jostain aiemmista jutuista, tilanne on se, että normaalit ripsivärit saan aina irtoamaan niin, että päivän päätteeksi silmänaluset on mustana. Eikä pidä tietysti unohtaa vedenkestäviä ripsivärejä, jotka näin rasvaluomisella on illalla silmäluomina, sillä rasva irroittaa vedenkestävän.

Jos totta puhutaan, niin Sensai, joka oli ihan mun ykkösripsari, on jäänyt. Tilalle on tullut niin ikään lämpimällä vedellä lähtevä Cliniquen Lash Power. Kummankin toiminta on siis samanlaista, kummassakin on pieni harja, mutta Sensai on viime vuosina rapissut ikävästi.




Jos kuitenkin tykkäät todella paksusta, hämähäkkimäisestä lopputuloksesta tai jättiharjoista, niin nämä kannattaa jättää kokeilematta.




Fudgen hopeashampoo ja -hoitoaine on mun ehdottomia lemppareita uskomattoman imelästä toffeetuoksustaan huolimatta. 29,90 euroa kummastakin täysikokoisesta tuotteesta on oikeasti ihan hyvä hinta! Hintaa näillä on yksistään hieman päälle 20 euroa. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että olipa tukka kuinka lämmin tahansa, toinen tuote näistä riittää, oli se sitten shampoo tai hoitoaine. Sokoksella on muuten viime aikoina ollut kampanjapäivinä (kauneuspäivät, hiuspäivät, kesätarjoukset) sama shampoo tai hoitoaine yksittäin n. 15 eurolla. Itse siis odottaisin ja ostaisin yksittäin jos ei erityisen kiire ole saada uusia tuotteita.




Lancomen Juicy Shaker on huuliöljy, joka tuntuu huulilla todella mukavalta. En kuitenkaan suosittele ottamaan sitä vihreää kaikesta mielenkiintoisuudestaan huolimatta. Makuajatuksena omena on ihan jees, mutta kun se maistuu ihan saippualta!




Lumenen poskipunasetin sain viime talvena toisen Lumene-tuotteen kylkiäisinä. Poskipuna on pakkauksineen tosi kaunis ja poskipuna levittyy kauniisti hileisyydestään huolimatta. Sen sijaan tuo sivellin on ihan turha. Annoin omani 1-vuotiaalle veljentytölleni, joka tykkää sutia itseään äidin meikkisiveltimillä. Siihen se on oikein hyvä.




Foreon Luna Mini 2 -kasvojenpuhdistuslaite on 99 euron hinnallaan ihan pätevä tuote. Olen tykännyt omasta Luna Ministäni tosi paljon, mutta viimeisen parin vuoden aikana en ole kokenut tarvetta laitteelle, jälleenmyyntiarvoakaan ei tunnut olevan. Oletko siis ihan varma että tarvitset ja haluat laitetta?




Lumenen Glow Boost -seerumi on ollut suuren hypetyksen kohteena muutaman viime vuoden aikana. En tykännyt itse yhtään silikonimönjästä. Sen sijaan ottaisin tuon 50 millilitran pullon Artic Dew Quenching Aqua -seerumia kahdellakympillä. Tämä on ollut mun ehdoton luottotuote nyt talvella kun kaikki kuivuu. Tuoksu on aika voimakkaan parfyyminen, mutta ei haittaa, koska toimii muuten niin hyvin! Normaalihinta 30ml tuotteelle päälle 20 euroa.




Redkenin All Soft -tuotesarja on sellainen, josta en luovu. Kaiken lisäksi jos niitä tuotteita saa kohtuuhintaan, niin miksi asiaan ei kiinnittäisi huomiota. Puolen litran pakkaukset shampoota ja hoitoainetta yhteensä 49 euroa ei sinällään ole huono hinta, mutta tällainen kombo on useimmille hiuksille ihan liikaa. Hoitoaine on ihan oikea tuote vaalennetetuille ja muuten ihan korpulta tuntuville hiuksille. All Soft shampootakin voi tuollaiseen tukkaan käyttää toisinaan. Sen sijaan jos "normaalitukkainen" näitä käyttää yhdessä, on lopputulos lähmäinen, "ylihoidettu" ja muutenkin koko ajan likainen. Suosittelen taas odottamaan Sokoksen kauneuspäiviä, josta näitä voi ostaa yksittäin n. 25 euron hintaan.

Vielä muutama huomio elektroniikkapuolelta, joka yleensä on se tylsin asia:



Smegin vedenkeitin lämpötilansäädöllä on kerrankin oikealla hinnalla myynnissä! Minulla on kesästä asti ollut samanlainen eri värissä. Lämpötilavaihtoehdot ovat 50, 60, 70, 80, 90, 95 ja 100. Näiden luulisi useimmille teenjuojille olevan just eikä melkein. Stockmannin normaalihinta tälle on 179 euroa, mutta ei pidä hämääntyä, esim. Gigantin normaalihinta on 139 euroa. Ei pöllömpi tarjous silti, koska tällä hinnalla keittimestä tulee ihan kilpailukykyinen muihin vastaaviin verrattuna.




Vielä Stockmannin yhteistyökumppanin puolelta on mainittava tuote, jonka ostaisin jos minulla ei olisi jo: Philipsin vaatehöyrytin. Vaateliikkeissä ja TV-shopissa vaatteita ei silitetä perinteisellä raudalla, ne höyrytetään. Höyrytyksellä saa normaalit rypyt pois, pahoja hajuja neutraloitua ja pahimmat vekit siloteltua. Tässä pienehkössä laitteessa on pieni vesisäiliö, mutta muuten lopputulos on paljon parempi kuin esimerkiksi isommalla vastaavalla Singerin laitteella. Normaalihinta tällä on pyörinyt 60 eurosta ylöspäin, satunnaisesti sen on jostain saanut jopa 50 eurolla. 35 euroa tästä höyryttimestä on varsin sopuhinta.

Huh, taidan taas selvitä Hullut Päivät ilman hulluutta. Mites sinä, uskaltaudutko verkkokauppaostoksille tai jopa tavarataloon?

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Tähtituote olikin huti

Dermosil on varmaan nimenä kaikille tuttu ja jokaisella on siitä mielipide. Minusta merkillä on todella hyviä edullisia tuotteita. Miten olisi esimerkiksi Vera Mona Color Switch -tyyppinen meikkisiveltimen "puhdistussieni" 20 euron sijaan kahdella? Tai ne saippuat, jotka vaan tuoksuvat niin hyvältä. Mun ensikosketukseni näihin tuotteisiin oli varman kymmenen vuotta sitten kun sain äidiltäni saksanpähkinäkäsivoiteen. Rasva toimi niin kuin piti ja jo pelkän tuoksun takia halusi voidella kätensä.

Näin talvella kun huuli on koko ajan halki, kädet hiekkapaperia ja kämpän kosteusprosentti "parhaimmillaan" 16, jos jonkinlainen voide tulee tarpeeseen! Nappasin Dermosililta muiden ostosten yhteydessä pakkauksen, joka sisälsi söpöt vaaleanpunaiset puuvillahanskat ja käsivoiteen. Muistelen että pakkauksen yhteydessä olisi puhuttu varsin suositusta tuotteesta.




Tuote tuntui todella hyvältä iholla. Aloin kuitenkin ihmettelemään miten kädet tuntuvat ja näyttävät koko ajan hyvin kuivilta. Aloin aktiivisesti tutkia asiaa. Kun voiteen levitti illalla käsiinsä, fiilis oli todella hyvä. Kun aamulla pesi kätensä, fiilis oli että koko voide peseytyy veden mukana viemäriin. Niinhän siinä kävi usemmankin kerran. Imeytyminen olikin vain fiilis, totuus oli kalvo, joka peseytyi pois.

Muistelin mielessäni kuinka pakkauksen tuoteteksteissä oli mainittu voiteen olevan suosittu tähtituote tai jotain muuta ympäripyöreää. Tiedättekö miten kuvailin tuotteita kampaamokaupassa jos joku erehtyi kysymään minulle tuntemattomasta tuotteesta? "Tää on ollut tosi suosittu!" Tämähän toki piti paikkansa, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Hopeashampoossa se todennäköisesti tarkoitti sitä, että se oli lajinsa edullisin, hiuspuutereissa sitä, että merkki oli ihmisten hyvin tuntema. Joskus nauroin samalle asialla kun mainos mainosti Suomen suosituinta Cavaa. Hihittelin mielessäni ajatukselle, että jos se onkin Suomen ainoa cava! Noh, mainospuheet nyt on aina mainospuheita, täytyy vain osata lukea niiden läpi. Vaikka tätä käsirasvaa en valinnutkaan niitten sanojen takia (vaan niiden hanskojen...), oli tähtituote minulle aika huti.

Tuleeko usein hutiostoksia?

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Mitä tapahtuu kaikelle silikonille? - Ei se hyvis ole



Hetki sitten mietin ääneen, mitä silikoni on muoviin verrattuna ja miten se käyttäytyy esim. vesistöissä. Vastauksia en osannut antaa, mutta ääneen ihmettely vei eteenpäin!

Vähän sen jälkeen Ostolakossa-blogissa puhuttiin siitä, ettei silikoni ole kosmetiikassa sellainen välteltävä pahis, joksi se monesti haukutaan. Olen ihan samaa mieltä siitä, että aineella on  aikansa ja paikkansa - erityisesti hiustuotteissa. Sen sijaan postauksen kommenteista sain lukijani vinkkaamana vähän lisätietoa silikonista ja sen asemasta maailmassa. Parhainta tekstiä löytyi jopa suomeksi esimerkiksi kemiantekniikan diplomi-insinööriltä Anja Nysténiltä!

Silikonin ympäristövaikutusten puolelta näyttää ainakin osittain siltä kun olin arvioinutkin. Ennen pitkää viemäristä huuhdottu silikonishampoo, kosteusvoide tai meikkivoide päätyy vesistöihin ja lopulta omalle lautaselle. Vähän tarkempaa lisäluettavaa löytyy mm. täältä:



Anja Nystén summaa minusta hienosti sen, mitä ajattelen aiheesta:
"Ei pidä tehdä myrkyttömistä aineista myrkkyjä - niitä riittää muutenkin. Sen sijaan aina voi pohtia, mitkä aineet ovat oikeasti tarpeellisia ja mitkä eivät." 

Erityisesti kehotan miettimään sitä, missä tuotteissa silikonia haluaa käyttää ja missä määrin. Onko esimerkiksi sen shampoon tarkoituksenmukaista sisältää silottavaa silikonia, joka parhaimmillaan saa hiukset näyttämään likaisilta? Tarvitaanko kosteusvoiteessa silikonia muodostamaan iholle kalvoa, joka täytyy kuitenkin pestä pois?

Huh, maailmassa on aina paljon ongelmia eikä kaikkeen voi vastata edes tyydyttävästi. Eikö kuitenkin maailman parantaminen lähde niistä pienistä jutuista?