perjantai 6. huhtikuuta 2018

Säästövinkit Hulluille Päiville

On taas se aika vuodesta kun keltainen nettikauppa pullistelee, lakkaa toimimasta ja samaan aikaan mummot kyynärpäillään lyövät muita edestään sekä repivät vaatteita toistensa käsistä. Ensi viikolla on siis Stockmannin Hullut Päivät. Nimensä veroinen tapahtuma!

Hulluilla Päivillä on siis aina ihan ekstrahyviä tarjouksia, mutta kolmasosa niistä on samoja tuotteita kuin viikkoa-kahta aiemmin järjestetyillä Sokoksen 3+1-päivillä. Suuri osa on ennalta-arvattavia tuotteita ja loput sanalla sanoen hulluutta. Joka syksy sieltä löytyy Wondersin nahkanilkkurit, keväisin saman merkin ballerinat, takuuvarmasti sieltä löytyy Cliniquen perusputsarit jne. Eikä tässä mitään, fiksu ihminen tietysti ajoittaa ostoksensa edullisemmille hetkille. Suurin osa Hullujen Päivien tarjonnasta on kuitenkin ihan käsittämättömän huonoja tarjouksia tai ei tarjouksia ollenkaan. Ei nimittäin ole kerta tai toinen kun olen nähnyt HP-hinnalla varustetun tuotteen, joka on kampanjapäivien jälkeen ihan samanhintainen. Joskus toki on erikoiseriä uusissa väreissä ja muuta, jota ei ehkä kannatakaan verrata mihinkään. Totuus on kuitenkin se, että Hullut Päivät kannattaa pitää ainoana hulluna asiana.

Tässä siis mun tärpit/säästövinkit Hullujen Päivien kosmetiikkaan:




Yksi takuuvarmoista HP-tuotteista on Sensain 38-ripsiväri. Nämä lämpimällä vedellä lähtevät ripsivärit on minulle ainoita oikeita, nimittäin pysyy tuulet, tuiskut ja kyyneleet. Kuten ehkä muistat jostain aiemmista jutuista, tilanne on se, että normaalit ripsivärit saan aina irtoamaan niin, että päivän päätteeksi silmänaluset on mustana. Eikä pidä tietysti unohtaa vedenkestäviä ripsivärejä, jotka näin rasvaluomisella on illalla silmäluomina, sillä rasva irroittaa vedenkestävän.

Jos totta puhutaan, niin Sensai, joka oli ihan mun ykkösripsari, on jäänyt. Tilalle on tullut niin ikään lämpimällä vedellä lähtevä Cliniquen Lash Power. Kummankin toiminta on siis samanlaista, kummassakin on pieni harja, mutta Sensai on viime vuosina rapissut ikävästi.




Jos kuitenkin tykkäät todella paksusta, hämähäkkimäisestä lopputuloksesta tai jättiharjoista, niin nämä kannattaa jättää kokeilematta.




Fudgen hopeashampoo ja -hoitoaine on mun ehdottomia lemppareita uskomattoman imelästä toffeetuoksustaan huolimatta. 29,90 euroa kummastakin täysikokoisesta tuotteesta on oikeasti ihan hyvä hinta! Hintaa näillä on yksistään hieman päälle 20 euroa. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että olipa tukka kuinka lämmin tahansa, toinen tuote näistä riittää, oli se sitten shampoo tai hoitoaine. Sokoksella on muuten viime aikoina ollut kampanjapäivinä (kauneuspäivät, hiuspäivät, kesätarjoukset) sama shampoo tai hoitoaine yksittäin n. 15 eurolla. Itse siis odottaisin ja ostaisin yksittäin jos ei erityisen kiire ole saada uusia tuotteita.




Lancomen Juicy Shaker on huuliöljy, joka tuntuu huulilla todella mukavalta. En kuitenkaan suosittele ottamaan sitä vihreää kaikesta mielenkiintoisuudestaan huolimatta. Makuajatuksena omena on ihan jees, mutta kun se maistuu ihan saippualta!




Lumenen poskipunasetin sain viime talvena toisen Lumene-tuotteen kylkiäisinä. Poskipuna on pakkauksineen tosi kaunis ja poskipuna levittyy kauniisti hileisyydestään huolimatta. Sen sijaan tuo sivellin on ihan turha. Annoin omani 1-vuotiaalle veljentytölleni, joka tykkää sutia itseään äidin meikkisiveltimillä. Siihen se on oikein hyvä.




Foreon Luna Mini 2 -kasvojenpuhdistuslaite on 99 euron hinnallaan ihan pätevä tuote. Olen tykännyt omasta Luna Ministäni tosi paljon, mutta viimeisen parin vuoden aikana en ole kokenut tarvetta laitteelle, jälleenmyyntiarvoakaan ei tunnut olevan. Oletko siis ihan varma että tarvitset ja haluat laitetta?




Lumenen Glow Boost -seerumi on ollut suuren hypetyksen kohteena muutaman viime vuoden aikana. En tykännyt itse yhtään silikonimönjästä. Sen sijaan ottaisin tuon 50 millilitran pullon Artic Dew Quenching Aqua -seerumia kahdellakympillä. Tämä on ollut mun ehdoton luottotuote nyt talvella kun kaikki kuivuu. Tuoksu on aika voimakkaan parfyyminen, mutta ei haittaa, koska toimii muuten niin hyvin! Normaalihinta 30ml tuotteelle päälle 20 euroa.




Redkenin All Soft -tuotesarja on sellainen, josta en luovu. Kaiken lisäksi jos niitä tuotteita saa kohtuuhintaan, niin miksi asiaan ei kiinnittäisi huomiota. Puolen litran pakkaukset shampoota ja hoitoainetta yhteensä 49 euroa ei sinällään ole huono hinta, mutta tällainen kombo on useimmille hiuksille ihan liikaa. Hoitoaine on ihan oikea tuote vaalennetetuille ja muuten ihan korpulta tuntuville hiuksille. All Soft shampootakin voi tuollaiseen tukkaan käyttää toisinaan. Sen sijaan jos "normaalitukkainen" näitä käyttää yhdessä, on lopputulos lähmäinen, "ylihoidettu" ja muutenkin koko ajan likainen. Suosittelen taas odottamaan Sokoksen kauneuspäiviä, josta näitä voi ostaa yksittäin n. 25 euron hintaan.

Vielä muutama huomio elektroniikkapuolelta, joka yleensä on se tylsin asia:



Smegin vedenkeitin lämpötilansäädöllä on kerrankin oikealla hinnalla myynnissä! Minulla on kesästä asti ollut samanlainen eri värissä. Lämpötilavaihtoehdot ovat 50, 60, 70, 80, 90, 95 ja 100. Näiden luulisi useimmille teenjuojille olevan just eikä melkein. Stockmannin normaalihinta tälle on 179 euroa, mutta ei pidä hämääntyä, esim. Gigantin normaalihinta on 139 euroa. Ei pöllömpi tarjous silti, koska tällä hinnalla keittimestä tulee ihan kilpailukykyinen muihin vastaaviin verrattuna.




Vielä Stockmannin yhteistyökumppanin puolelta on mainittava tuote, jonka ostaisin jos minulla ei olisi jo: Philipsin vaatehöyrytin. Vaateliikkeissä ja TV-shopissa vaatteita ei silitetä perinteisellä raudalla, ne höyrytetään. Höyrytyksellä saa normaalit rypyt pois, pahoja hajuja neutraloitua ja pahimmat vekit siloteltua. Tässä pienehkössä laitteessa on pieni vesisäiliö, mutta muuten lopputulos on paljon parempi kuin esimerkiksi isommalla vastaavalla Singerin laitteella. Normaalihinta tällä on pyörinyt 60 eurosta ylöspäin, satunnaisesti sen on jostain saanut jopa 50 eurolla. 35 euroa tästä höyryttimestä on varsin sopuhinta.

Huh, taidan taas selvitä Hullut Päivät ilman hulluutta. Mites sinä, uskaltaudutko verkkokauppaostoksille tai jopa tavarataloon?

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Tähtituote olikin huti

Dermosil on varmaan nimenä kaikille tuttu ja jokaisella on siitä mielipide. Minusta merkillä on todella hyviä edullisia tuotteita. Miten olisi esimerkiksi Vera Mona Color Switch -tyyppinen meikkisiveltimen "puhdistussieni" 20 euron sijaan kahdella? Tai ne saippuat, jotka vaan tuoksuvat niin hyvältä. Mun ensikosketukseni näihin tuotteisiin oli varman kymmenen vuotta sitten kun sain äidiltäni saksanpähkinäkäsivoiteen. Rasva toimi niin kuin piti ja jo pelkän tuoksun takia halusi voidella kätensä.

Näin talvella kun huuli on koko ajan halki, kädet hiekkapaperia ja kämpän kosteusprosentti "parhaimmillaan" 16, jos jonkinlainen voide tulee tarpeeseen! Nappasin Dermosililta muiden ostosten yhteydessä pakkauksen, joka sisälsi söpöt vaaleanpunaiset puuvillahanskat ja käsivoiteen. Muistelen että pakkauksen yhteydessä olisi puhuttu varsin suositusta tuotteesta.




Tuote tuntui todella hyvältä iholla. Aloin kuitenkin ihmettelemään miten kädet tuntuvat ja näyttävät koko ajan hyvin kuivilta. Aloin aktiivisesti tutkia asiaa. Kun voiteen levitti illalla käsiinsä, fiilis oli todella hyvä. Kun aamulla pesi kätensä, fiilis oli että koko voide peseytyy veden mukana viemäriin. Niinhän siinä kävi usemmankin kerran. Imeytyminen olikin vain fiilis, totuus oli kalvo, joka peseytyi pois.

Muistelin mielessäni kuinka pakkauksen tuoteteksteissä oli mainittu voiteen olevan suosittu tähtituote tai jotain muuta ympäripyöreää. Tiedättekö miten kuvailin tuotteita kampaamokaupassa jos joku erehtyi kysymään minulle tuntemattomasta tuotteesta? "Tää on ollut tosi suosittu!" Tämähän toki piti paikkansa, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Hopeashampoossa se todennäköisesti tarkoitti sitä, että se oli lajinsa edullisin, hiuspuutereissa sitä, että merkki oli ihmisten hyvin tuntema. Joskus nauroin samalle asialla kun mainos mainosti Suomen suosituinta Cavaa. Hihittelin mielessäni ajatukselle, että jos se onkin Suomen ainoa cava! Noh, mainospuheet nyt on aina mainospuheita, täytyy vain osata lukea niiden läpi. Vaikka tätä käsirasvaa en valinnutkaan niitten sanojen takia (vaan niiden hanskojen...), oli tähtituote minulle aika huti.

Tuleeko usein hutiostoksia?

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Mitä tapahtuu kaikelle silikonille? - Ei se hyvis ole



Hetki sitten mietin ääneen, mitä silikoni on muoviin verrattuna ja miten se käyttäytyy esim. vesistöissä. Vastauksia en osannut antaa, mutta ääneen ihmettely vei eteenpäin!

Vähän sen jälkeen Ostolakossa-blogissa puhuttiin siitä, ettei silikoni ole kosmetiikassa sellainen välteltävä pahis, joksi se monesti haukutaan. Olen ihan samaa mieltä siitä, että aineella on  aikansa ja paikkansa - erityisesti hiustuotteissa. Sen sijaan postauksen kommenteista sain lukijani vinkkaamana vähän lisätietoa silikonista ja sen asemasta maailmassa. Parhainta tekstiä löytyi jopa suomeksi esimerkiksi kemiantekniikan diplomi-insinööriltä Anja Nysténiltä!

Silikonin ympäristövaikutusten puolelta näyttää ainakin osittain siltä kun olin arvioinutkin. Ennen pitkää viemäristä huuhdottu silikonishampoo, kosteusvoide tai meikkivoide päätyy vesistöihin ja lopulta omalle lautaselle. Vähän tarkempaa lisäluettavaa löytyy mm. täältä:



Anja Nystén summaa minusta hienosti sen, mitä ajattelen aiheesta:
"Ei pidä tehdä myrkyttömistä aineista myrkkyjä - niitä riittää muutenkin. Sen sijaan aina voi pohtia, mitkä aineet ovat oikeasti tarpeellisia ja mitkä eivät." 

Erityisesti kehotan miettimään sitä, missä tuotteissa silikonia haluaa käyttää ja missä määrin. Onko esimerkiksi sen shampoon tarkoituksenmukaista sisältää silottavaa silikonia, joka parhaimmillaan saa hiukset näyttämään likaisilta? Tarvitaanko kosteusvoiteessa silikonia muodostamaan iholle kalvoa, joka täytyy kuitenkin pestä pois?

Huh, maailmassa on aina paljon ongelmia eikä kaikkeen voi vastata edes tyydyttävästi. Eikö kuitenkin maailman parantaminen lähde niistä pienistä jutuista?

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Mitä kuuluu hiuksille nyt?



Vuosi sitten olin ollut ensimmäiset viikot Australian kuumuudessa. Lähdin matkaan oikein hyväkuntoisella tukalla. Halusin ettei haperot latvat haittaa, joten leikkasin itselleni käytännössä polkan. Tukka oli osittain blondattu, mutta oikein pehmeä ja hyväkuntoinen.

Muutama kuukausi aurinkoa ja erityisesti sitä kloorilta löyhkäävää pesuvettä saivat tukan ihan hirveään kuntoon. Palattuani aloitin hiuksien kuntoutusprojektin, lähdin uudelleen Australiaan ja taas pesin tukkaani kloorivedellä.

Hoitoaine, jota ilman en olisi pärjännyt on Redkenin All Soft. Toiset sanoo, että tällä tukasta tulee "ylihoidettu" ja sitä kautta lötkö jatkuvassa käytössä. Minun tukkani ei pärjäisi ilman All Softia. Tämä tekee käsitellystä, vaaleasta hiuksesta pehmeät. Kaiken lisäksi jos hoitoainetta läträä kuiviin latvoihin ennen pesua, saattaa pesukin onnistua ilman pahempia takkupalloja.





Koska tyveni on värjäämätöntä, tarkoittaa se sitä että oma tukka on todella liukas. Pahimmillaan All Soft -käsittelyn jälkeen tyvi näyttää puhtaanakin likaiselta. Redkenin silikonittomat Glow Dry* -tuotteet taas auttoivat tässä ongelmassa. Tyvi pysyy puhtaana ja latvat sileinä. 

Kun hermot on meinanneet mennä, olen käyttänyt Kérastasen Reflection -tehohoitoa*. Tähän saisi myös lisättyä kynämäisestä ampullista violettia pigmenttiä, jotta tukka pysyy viileänsävyisenä. Minun blondini oli selvästi liian tumma tuolle tuotteelle eikä tehnyt mitään eroa.


Viileän vaaleana blondi on pysynyt hehkuttamallani Briten pastellishampoolla ja Fudgen shampoolla/hoitoaineella. 

Silloin kun latvat meinasivat hapsottaa liikaa, otin avuksi Redkenin Extreme Lenght Sealerin*. Tykkäsin suunnattomasti tämän tuotteen pakkauksesta! Tuubin päässä on sivellin, jolla tuotteen saa levitettyä erityisesti latvoille. Näin ne hyvässä kuosissa olevat pituudet ja tyvi pysyvät vähemmän "räkäisen" näköisinä.




Miten tässä nyt sitten kävi? Tuotteet olivat todella hyvä apu ja niillä selvisikin aika pitkälle. Kuten edellisestä kuvasta näkyy, huono latva on kuitenkin huono latva.

Päätin leikata 5-7 senttiä kauttaaltaan latvoista. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että tukan malli on kamala, sillä korvien niskassa tukkaa kasvaa alempana kuin korvien yläpuolella - luonnollisesti. Tästä johtuen malli on hyvin takapainoinen. En halunnut leikata tuota aiemmin mainittua polkkaa, koska tällöin en saisi hiuksia kunnolla kiinni. Pidänkin päivittäin hiukseni kiinni laitettuna, siitä syystä tukka saa rumalla mallillaan kasvaa, kunnes taas yllätyn pituudesta.

Joskus vain sakset on se ainoa ratkaisu. Kyllä näistä vielä joskus tulee pitkät. 
Miten saat pidettyä tukkasi hyvässä kunnossa?

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Mitä tapahtuu kaikelle silikonille?




Maailmanparannus-/maailmantuskafiiliksissä tässä moi! Juttelin hetki sitten veljeni kanssa muovittomuudesta ja esittelin lahjaksi ostamaani silikonista, kokoontaittuvaa kahvimukia. Kestojutut on aina lähtökohtaisesti parempi kuin kertakäyttöjuttu. Veljeni kuitenkin esitti kysymyksen, joka sai miettimään asioita ihan uudelta kantilta. 

"Mitäs se silikoni sitten on?"
"Muovia", vastasin.




Ei varmaan ole mikään yllätys, että silikoni on pohjimmiltaan ihan samaa tavaraa kuin muovi muutenkin. Aloin kuitenkin miettimään niitä lukuisia (kauneus)tuotteita, jotka sisältävät nestemäistä silikonia. Mitä tapahtuu sille kaikelle silikonille, joka me heitetään - kirjaimellisesti - viemäristä alas kun pesemme hiuksiamme, itseämme tai rasvailemme ihoamme? Kai se saadaan moderneissa vedenpuhdistamoissa aika hyvin suodatettua, mutta mitä sille tehdään? Tai jos kaikkia muovipartikkeleita ei kuitenkaan saada suodatettua, meneekö silikonit samaan sarjaan?

Tällä(kään) kertaa en osaa tarjota vastauksia, mutta ainakin ajattelemisen aihetta. Jos osaat sanoa asiasta enemmän, olisin kiinnostunut kuulemaan!

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Varsin -ton ja äärettömän hyvä siemennäkkäri



Joskus tekee mieli nimenomaan rouskutella jotain. Tässä on mun rouskuttelunäkkärini, joka on gluteeniton, maidoton ja sitä kautta laktoosin. Sopii siis melkein kaikille. En nyt ehkä tällaisenaan lähtisi tarjoamaan pähkinäallergikolle, mutta onneksi voi aina tehdä muutoksia.

Olen siitä vähän kumma ruokailija, että tykkään sellaisista kouluruoka-asioista, joista kaikki muut aina valittivat. Tykkään perunoista kaikissa muodoissaan ja olen aina jostain syystä tykännyt näkkäreistä. Himo siemennäkkäriin syntyi joitain vuosia sitten kun äiti oli ostanut jotain himokallista tekelettä. Nokkelana ihmisenä katsoin niitä kaikkia siemeniä ruokakaapissa ja aloin touhuta.




Resepti ei ole millään tasolla tarkka ja sitä voi muokata aina oman kaapin ja mieltymysten mukaan. Kutakuinkin näin homma toimii:


  • Noin 4 dl erilaisia siemeniä
    • omassa sekoituksena pääosa siemenistä on pellavan- ja auringonkukansiemeniä, yleensä mukana on sekä lisäki valkoisia, kuorellisia ja mustia seesaminsiemeniä. Joskus heitän sekaan myös kurpitsansiemeniä, mutta ne turhan usein maistuvat homeisilta.
  • Noin 2 dl vettä
  • Vähän suolaa
  1. Sekoitetaan siemenet keskenään.
  2. Kuumennetaan vesi kiehuvaksi.
  3. Sekoitetaan vesi siemeniin.
  4. Annetaan siemenien turvota "limaisiksi", tähän menee noin 5-10 minuuttia.
  5. Levitetään noin puolen sentin paksuiseksi kerrokseksi pellille.
  6. Koko hoitoa paistetaan muutama minuutti 150-asteisessa uunissa.
  7. Otetaan komeus hetkeksi ulos, tehdään muutama viilto, jotta näkkäri on helpompi paloitella.
  8. Pelti takaisin kuumaan uuniin ja annetaan kuivua puolisen tuntia.
  9. Otetaan uunista ja ripotellaan vähän suolaa päälle.
  10. Omnom!



Kuvia tässä postauksessa on valmiista tuotoksesta ehkä tarpeettoman paljon. Niitä nyt sattuu kuitenkin olemaan, kun sommittelin erilaisia ajatuksia kuvissa näkyviin by Saarinen -tuotteisiin. Varsinkin tuo pisaranmuotoinen tarjotin on ihan nerokas! Kahden syvennyksensä ansiosta muki ja lautanet eivät automaattisesti liu'u lattialle vähän pienemmältäkään käyttäjältä.


keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Kosmetiikkauutisia: Kosmetiikkaa muovittomasti!

Alkutalvesta Helsingin Sanomat julkaisi jutun suomalaisista yrittäjänaisista, jotka olivat lähteneet kehittämään biohajoavia kosmetiikkapakkauksia. Ihan mahtavaa! Mitä enemmän muovin tilalle keksitään paremmin kierrätettäviä tai biohajoavia materiaaleja, sitä paremmalla suunnalla ollaan.




Jutussa luki silloin, että jonkin suomalaisen brändin kanssa on jo suunnitelty yhteistyötä. Muiden kosmetiikkabloggaajien kanssa arvuuttelimme brändin nimeä ja epäilimme että se on varmaan joku pieni luonnonkosmetiikkamerkki, mutta jostain täytyy aloittaa.

Tänään selailin Ylen artikkelia suomalaisista innovaattoreista, jotka aikovat vähentää muovia maailmassa nimenomaan ihan uusilla, hajoavilla materiaaleilla. Yksi näistä oli tuo kosmetiikkapurkkeja valmistava Sulapac. Tässä jutussa oli mainittu, että yrityksellä on jo sopimukset Lumenen ja Bernerin kanssa. Go big or go home. Toivottavasti näitä pakkauksia saadaan pikaisesti myyntiin ja pikku hiljaa myös muille merkeille! Sittemmin myös Hesari on lisännyt brändien nimet juttuunsa.

Kannattaa muuten lukea ainakin tuo Ylen juttu jos on yhtään kiinnostunut aiheesta.

Niin ja muistatteko kun tuskailin onko Bobbi Brownin kuorintarakeessa mikromuovin palasia? Paula Begoun tietokanta väitti, että tuote sisältää mikromuovirakeita, sillä niitä on tuotteessa joskus ollut. Yhdysvallat on kuitenkin kieltänyt mikromuovien käytön, joten yhdysvaltalaisen merkin ja made in the USA -tuotteessa tällaista ei olisi enää tarvinut pelätä.

Hyviä uutisia kosmetiikan saralla siis, eikö?