keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kirjaston hienous

Kuinka moni teistä muistaa aina kirjaston olemassaolon? Itse ainakin meinaan aina unohtaa sen. Joissain blogeissa on nyt esitelty Riitta Vaaran Meikki itselle ja ammatiksi -kirjaa. Osa esittelijöistä taisi jopa purnata yli viidenkymmenen euron hintaa. Koska minulla ei ole mitään halua laittaa mihin tahansa kirjoihin noin paljon rahaa niin tarkastin josko kirja löytyisi kirjastosta ja siellähän se oli. Piti tosin tehdä seutuvaraus ja kirjan saapumisessa meni lähes kaksi viikkoa ja maksoin varauksestani euron, eihän se oma tuolla eurolla ole, mutta ainakin sillä saa tutkia kirjaa ilman, että tarvitsee siihen laittaa sen kummemmin rahojaan kiinni.

Täytyy sanoa, että se euron maksaminen oli fiksu veto. Kirjassa on esitelty kaikkea vähän, mutta mielestäni ei oikein mitään kunnolla. Jos hintaa kirjalla oli alle kaksikymppiä, voisin harkitakin sen ostamista sellaiseksi perusteokseksi, josta voi katsoa nopeasti esim. eri (1900-luvun) vuosikymmenten "tunnusmeikkejä". Kirjassa yritetään päästä myös värioppiin, mutta osio on omasta mielestäni niin typistetty, että asiatkin meinaavat mennä vinoon. Varsinainen meikkiosuus on aika iso, mutta musta tuntuu, että jutut on niin perushuttua, että kirja vaikuttaa vain vanhan toistolta. Olisin oikeastaan toivonut enemmän sitä "meikki ammatiksi" -osuutta, jossa annetaan neuvoja meikin laittamiseen toiselle. Siis ihan sellaisia juttuja, että miten kättä voi tukea toista meikatessa yms. (tai olihan tätäkin, mutta mielestäni aika vähän).

Mulle jäi jotenkin erityisen paha maku suuhun valoa ja väriä käsittelevän osuuden yleistykset.

Seuraava kuva on suoraan kyseisestä kirjasta, sivulta 58, huomaatteko jotain erikoista? Kuvaa saa isommaksi klikkaamalla.


Samalla sivulla tekijä siis sanoo, että värilämpötila ja värintoistoindeksi eivät ole sama asia, mutta siltii yhdistää ne. No ok, ilmeisesti tässä on sellainen juttu, että useinmiten värilämpötilaltaan 5000 - 6500 Kelvinin lamput ovat värintoistoindeksiltään siellä sadan lähituntumassa, mutta joka tapauksessa tuo juttu antaa ymmärtää että kaikki 5000 - 6500 Kelvinin lamput olisivat hyviä. Samalla ihmettelen myös sitä, että mitä tapahtui tuossa kuvan oikealla puolle sille 99 ja sadalle (olkoonkin ehkä vain teoreettisia lukuja, mutta ei niitä voi silti unohtaa).

Niin ja mikä mua nyppi siinä väriopin puolella? No se, että väriympyrä oli laitettu puoliksi ja ilmoitettu, että toinen puoli (punainen, keltainen ja oranssi) olisi lämpimiä värejä ja toinen (sininen, violetti, vihreä) olisitvat kylmiä. Tavallaan ymmärrän sen, mitä tässäkin on yritetty sanoa, mutta eihän se nyt kuitenkaan noin mene, on myös kylmää punaista ja lämmintä violettia, noin niin kuin esimerkkinä.

Tavallaanhan nää on vaan ihan pieniä juttuja, mutta ei se tarkoita etteivätkö ne olisi ainakin huonosti ilmaistu ja mun silmissä tollaiset virheet syövät myös uskottavuutta muulta kirjalta. Sama ei välttämättä koske muita kiinnostuneita, kehoitankin vain kokeilemaan kirjastosta ennen kuin lähtee ostamaan koko kirjaa.

Täytyy vielä sanoa, että oli kirjassa jotain ihan oikeastikin mielenkiintoista ja se oli muutaman sivun mittainen kosmetiikan historiasta kertova listaus. Aluksi hyppäsin koko listan ohi, sillä ei minua varsinaisesti kiinnostanut minne ja milloin Helena Rubinstein perusti ensimmäisen hoitolansa. Osuudesta kuitenkin löytyi oikeasti hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja vai eikö muka ole jännä tieto, että Yves Rocher aloitti tekemällä peräpukamavoidetta? :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...